Mitä bruksismi on
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja yhteenpureminen on yleinen vaiva, josta kärsii arviolta 10-20% väestöstä. Vaikka kyseessä on usein tiedostamaton tapa, sen vaikutukset voivat ulottua hampaiden kulumisesta jopa kroonisiin kiputiloihin ja unen laadun heikkenemiseen.
Voiko bruksismia hoitaa, ja milloin hoito kannattaa aloittaa
Bruksismia hoidetaan ensisijaisesti purentakiskolla ja esimerkiksi leukoja rentouttavalla fysioterapialla. Mikäli perinteiset menetelmät eivät tehoa, voidaan oireita hoitaa myös lääkinnällisesti esimerkiksi lihasrelaksanteilla tai botuliinihoidolla.
Milloin valitaan lääkinnällinen hoito bruksismiin
Botuliinihoito on erityisen sopiva silloin, kun purentalihakset ovat kasvaneet (hypertrofia) jatkuvan rasituksen vuoksi. Hoito rentouttaa lihaksia ja voi samalla kaventaa leventynyttä kasvojen alaosaa.
Lyhytaikainen lihasrelaksanttien käyttö voi tulla kysymykseen tilanteissa, joissa purentalihakset ovat erittäin pahasti jumiutuneet tai kipeytyneet, mutta näitä lääkkeitä ei suositella jatkuvaan käyttöön.
Voiko bruksismia hoitaa kotona
Kotihoito perustuu lihasten rentouttamiseen ja stressin vähentämiseen. Kotihoidolla voi usein lieventää oireita, mutta mikäli oireet jatkuvat tai voimistuvat, on aika keskustella asiantuntijan kanssa.
On aika hakeutua ammattilaisen arvioon, jos tunnistat seuraavia merkkejä:
- Hampaiden vauriot
- Aamupäänsärky
- Leukanivelen oireet
- Jatkuva kasvo- tai niskakipu
Miksi bruksismi on syytä hoitaa
Bruksismia hoidetaan ensisijaisesti siksi, että se voi aiheuttaa pysyviä vaurioita hampaille ja johtaa kroonisiin kiputiloihin. Hoidon tärkein tavoite on usein hampaiston suojaaminen kulumiselta.
Milloin hakeutua arvioon
Kun koet, että purentakisko ja kotihoito eivät tehoa riittävästi, ja oireet pysyvät tai pahenevat, on hyvä keskustella lääkinnällisestä hoitomuodosta asiantuntijan kanssa. Lääkärin toteaman ja hoitaman bruksismin hoidosta saa KELA-korvauksen.