Auringon UV-säteily aiheuttaa ihossa jatkuvasti pieniä DNA-vaurioita ja oksidatiivista stressiä. Vaikka iho ei palaisi näkyvästi, ihosolut joutuvat käynnistämään korjausprosesseja altistuksen jälkeen.

UV-säteily lisää tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa ja vapaita happiradikaaleja, jotka voivat vahingoittaa ihon rakenteita.

Tämä niin sanottu matala-asteinen tulehdus on yksi merkittävimmistä ihon ennenaikaisen ikääntymisen mekanismeista.

Erityisesti UVA-säteily tunkeutuu syvälle dermikseen eli verinahkaan.

Tutkimuksissa on osoitettu, että UV-säteily aktivoi matrix metalloproteinaaseiksi (MMP) kutsuttuja entsyymejä. Niiden työtä on hajottaa kollageenia ja muita ihon tukirakenteita.

Kun kollageenin hajoaminen ylittää uuden kollageenin muodostumisen, iho alkaa vähitellen:

• ohentua
• menettää kimmoisuuttaan
• rypistyä
• löystyä

Vartalolla muutokset näkyvät usein ensimmäisenä dekolteella, käsivarsissa, kaulalla ja säärissä.

Keväällä ihoon kohdistuu monta stressitekijää samaan aikaan:

• UV-säteily lisääntyy nopeasti
• lämpötilavaihtelut rasittavat pintaverenkiertoa
• siitepöly ja ympäristöärsykkeet lisäävät tulehdusherkkyyttä
• hikoilu ja ulkoilu lisääntyvät
• talven aikana heikentynyt ihon suojamuuri ei ole vielä palautunut
• moni aloittaa “tehokuurit”, happokuorinnat ja retinolit liian nopeasti

Tämän seurauksena iho alkaa reagoida punoituksella, kuumotuksella, kiristeyllä ja pienillä näpyillä. Iho tuntuu karhealta ja epätasaiselta, ja saatetaan yhtäkkiä herkistyä aiemmin sopineille tuotteille.

Iho on samaan aikaan herkkä mutta puskee epäpuhtauksia.

Kun ihoon ilmestyy näppyjä, moni ottaa paniikissa käyttöön voimakkaita happoja, kuivattavia putsareita, rakeisia kuorintoja eli yhteensä useita aktiiviaineita samaan aikaan.

Mutta jos taustalla on ärtynyt suojamuuri ja tulehdusherkkä iho, liian aggressiivinen hoito vain pahentaa tilannetta.

Keväällä iho tarvitsee usein enemmän rauhoittamista kuin tehohoitoa.

Rasvaluomen tunnistaa parhaiten siitä, että se näyttää kuin se olisi ”liimattu” ihon pinnalle. Tunnistettavia piirteitä ovat:

• Karhea, röpelöinen, vahamainen tai hilseilevä pinta
• Muodoltaan pyöreä tai soikea matala kohouma
• Kooltaan muutamasta millistä useihin sentteihin
• Voi olla väriltään ihonvärinen, kellertävä, ruskea tai jopa aivan musta

Rasvaluomen syntyyn vaikuttavat ikä ja perintötekijät. Rasvaluomia alkaa ilmestymään yleensä 30-40 ikävuoden jälkeen.

Talven jälkeen ihon suojamuuri on usein kuormittunut. Keväällä ihoon vaikuttavat myös samanaikaisesti

• lämpötilojen vaihtelu
• lisääntyvä UV-säteily
• kuiva sisäilma talvikauden jälkeen
• tuuli ja siitepöly
• ihon lisääntynyt herkkyys

Kun ihon suojamuuri heikkenee, iho reagoi herkemmin ulkoisiin ärsykkeisiin ja pintaverisuonet voivat laajentua tavallista voimakkaammin.

Keväällä ihon täytyy sopeutua nopeasti muuttuvaan ympäristöön.

Punoituksen taustalla voi olla yhdistelmä esimerkiksi

• ihon kuivuminen
• suojamuurin heikkeneminen
• rosaceaan taipuvainen iho
• lisääntynyt UV-altistus
• liian voimakas ihonhoito talven jälkeen

Keväällä myös monet aktiiviaineet ja kuorivat tuotteet voivat alkaa ärsyttää ihoa enemmän.

Otsan alueella iho altistuu jatkuvalle liikkeelle kasvon ilmeiden, puhumisen yms. myötä. Samalla ihon rakenne muuttuu biologisen ikääntymisen edetessä.

Tätä kaikkea ihossa tapahtuu:

• kollageenin vähenemistä
• elastisuuden heikkenemistä
• ihon ohenemista
• toistuvaa mekaanista kuormitusta ilmeiden aikana

Tämän seurauksena iho alkaa ”taittua” samoista kohdista yhä uudelleen, jolloin juonteet syvenevät ajan myötä.

Otsa on yksi kasvojen aktiivisimmista alueista.

Juonteiden syntyyn vaikuttavat esimerkiksi

• kulmien kohottaminen
• ilmeily
• ihon rakenne ja paksuus
• yksilöllinen lihasaktiivisuus
• UV-säteilyn aiheuttamat muutokset

Myös ihon kuivuminen yleensä korostaa juonteita.

Atooppinen ihottuma eli ekseema on ihon pitkäaikainen, kuiva ja erittäin kutiseva tulehdussairaus. Sen oireita ovat mm.

• jatkuva kuivuus ja ihon pinnan hilseily
• voimakas kutina, joka voi häiritä jopa yöunta
• karheus ja punotus ihottuma-alueilla
• ihon jäkälöityminen, eli paksuuntuminen pitkäaikaisen raapimisen seurauksena

Atopia ja siitä johtuva atooppinen ihottuma on vahvasti perinnöllistä. Myös ympäristöllä ja elintavoilla on vaikutusta siihen, kuinka voimakkaana atopia puhkeaa. Atooppiseen ihottumaan liittyy myös ihon heikentynyt suojakerros sekä immuunijärjestelmän yliherkkyys.

• Iho reagoi herkästi esim. lämpötilanvaihteluihin tai kosmetiikan ainesosiin
• Iho tuntuu epämukavalta, oireina kiristely, pistely, polttelu, kutina tai kirvely
• Toisinaan herkän ihon tunnistaa ulkoisista merkeistä, mutta ei aina. Ulkoisia merkkejä voi olla punoitus, lehahtelu, kuivuus, hilseily tai pienet näpyt

Keskeisin syy ihon herkkyyteen on ihon läpäisyesteen eli suojamuurin heikentyminen. Iho ei pysty pitämään kosteutta sisällään, eikä torjumaan ulkoisia ärsykkeitä niin kuin sen pitäisi. Ihon herkkyys voi myös olla monen tekijän yhteisvaikutus;

• perinnöllisyys ja ihotyyppi
• ympäristö ja ilmasto
• itselle sopimaton ihonhoito
• ihosairaudet, kuten ruusufinni (rosacea), psoriasis tai ekseema
• sisäiset tekijät kuten stressi
• iän tuomat muutokset

Aurinkosuoja voi tuntua epämiellyttävältä monesta syystä. Tuote voi olla omalle iholle liian rasvainen, liian kuivattava, voimakkaasti hajustettu tai muuten vääränlainen. Herkkä iho voi reagoida tiettyihin suodattimiin, kun taas rasvoittuva iho voi tukkeutua liian täyteläisestä koostumuksesta.

Myös kerrostaminen aiheuttaa päänvaivaa. Jos aurinkosuoja levitetään liian monen tuotteen päälle, se voi rullautua, tuntua raskaalta tai jäädä ihon pinnalle. Silloin ei ainakaan tee mieli laittaa enää meikkiä päälle.

Aurinkosuojan tehtävä ei ole pelkästään estää ihon palamista. UV-säteily vaikuttaa suuresti myös ihon rakenteeseen, pigmenttimuutoksiin ja tulehdustilaan.

Säännöllinen aurinkosuoja auttaa ehkäisemään mm.:

• pigmenttimuutosten pahenemista
• ihon ennenaikaista ikääntymistä
• kollageenin hajoamista
• ruusufinnin ja herkkyyden pahenemista
• hoitojen jälkeistä pigmentoitumista

Nämä muutokset ovat seurausta UV-säteilyn lisäksi myös näkyvän valon ja ilmansaasteiden vaikutuksesta, jotka on huomioitu useimmissa nykyaikaisissa aurinkovoiteissa.

Tämän vuoksi aurinkosuoja on tärkeä osa ihonhoitoa ympäri vuoden, vaikkakin suojakertoimen lukua voi talvikaudella pienentää.

Pintaverisuonet syntyvät, kun ihon pinnalliset laskimot laajenevat ja jäävät näkyviksi ihon läpi.

Taustalla voi olla esimerkiksi

• verisuonten seinämän heikkeneminen
• verenkierron muutokset pienissä suonissa
• paikallinen paineen lisääntyminen

Tämän seurauksena suoni ei palaudu normaaliksi, vaan jää näkyviin iholle.

Yleisiä syitä pintasuonien ilmestymiselle on

• perinnöllinen alttius
• hormonaaliset muutokset
• raskaus
• seisomatyö
• ikääntymiseen liittyvät muutokset

Usein kyse on useamman tekijän yhdistelmästä.

PRP valmistetaan asiakkaan omasta verinäytteestä sentrifugilla. Verinäytteestä erotellaan verihiutalepitoinen osa, jonka sisältämät kasvutekijät aktivoivat kudosta. Tämä osa verinäytteestä injektoidaan pienillä pistoksilla päänahkaan ja tarvittaessa otsan/ohimoiden alueelle.

Sekä hoidon aikana tehdyt pistokset, että itse PRP:n sisältö tukevat karvatupen toimintaa. Hitaasti vapautuvat kasvutekijät voivat myös pidentää hiukset kasvuvaihetta sekä parantaa yleisesti päänahan olosuhteita normaalille toiminnalle.